Tätä et purematta niele

Aiemmissa artikkeleissani olen kertonut Tscan-laitteesta ja siitä kuinka uusi digitaalitekniikka on saanut minut ajattelemaan purentavaivoista uudella tavalla. Aion nyt esittää uudistuneen käsitykseni siitä miten ihminen pureskelee esimerkiksi vaikkapa omenaa.

Olen kiitollinen siitä, että sain väitellä tohtoriksi Oulun Yliopistossa vajaat parikymmentä vuotta sitten. Tutkimusaiheeni oli suun bakteerien kiinnittyminen epiteelisolujen pintaan. Tohtorin tutkinto edellyttää, että minun piti lukea suurin piirtein kaikki mitä asiasta oli kirjoitettu. Monimutkaista asiakokonaisuutta käsittelevän laajan kirjallisuuden läpikäytyäni luulen tietäväni kuinka bakteeri kiinnittyy suun limakalvon epiteelisoluun. Mutta vielä tärkeämpi opetus oli se, että tiedän luulevani. Purentaelin on monimutkainen kokonaisuus.cranial nerves and apertures of skull

Kuvassa yllä on äärimmäisen yksinkertaistettu esitys kasvojen toimintoja hermottavasta Kolmoishermosta. Minä aion nyt pohtia purentaa ja aion rajoittaa tarkasteluni vain pieneen murto-osaan kasvojen hermoston kokonaisuudesta. Aion yksinkertaistaa ja rajata selitykseni purentatapahtumasta ikään kuin se olisi vain hampaiden juurikalvosta ja hampaan sisältä lähtevien muutamien myeliinitupellisten hermosäikeiden ohjaamaa. Kasvojen lihaksia

Näkemykseni purentatapahtuman lihastoiminnoista on samoin äärimmäisen yksinkertaistettu. Perustan esitykseni vain parin purennan päälihaksen toimintaan ja luotan, että niissä toimii samanlainen synaptinen refleksijärjestelmä kuin missä tahansa muussakin luurankolihaksessa. Ylläolevan kuvan kaikkien lihasten sijasta puhun vain Musculus pterygoideus lateraliksesta ja Musculus masseterista. Yksinkertaistan vielä. M. pterygoideus lateralis avaa. M. masseter sulkee. Ihanan yksinkertaista, mutta onko se riittävän totta? Luulen niin. Tiedän, että luulen.

Kun haukkaat omenaa, sinulla on valinnan vapaus. Haluatko käyttää vasemman vai oikean puolen hampaitasi. Etuhampaat lohkaisevat sopivan palasen, jonka kielesi ja poskien lihasten avulla asettelet oikealle tai vasemmalle. Jos valitsit vasemman, oikean puolen M. pterygoideus lateralista kiristämällä avaat suuta suuremmalle ja viet alaleukaasi hieman vasemmalle ja alat sulkea avointa suutasi. Kun tunnet ylä- ja alaposkihampaiden väliin puristuvan omenan palan pysyvän stabiilisti aloillaan, päättyy purentalihasten tahdonalainen ohjailu. M. masseter alkaa kiristyä kun hampaiden hermotus on kertonut hampaiden välissä olevan jotain purtavaa. Tällä hetkellä suun avaajalihas, M. pterygoideus lateralis rentoutuu, koska siis sulkijalihas M. masseter on aktivoitunut – lihastoimintojen synaptisen refleksin periaatteen mukaisesti. Omenan pala murskautuu hampaiden välissä sekunnin murto-osissa, kunnes ylä- ja alaposlkihampaiden ulommaisimmat huiput, kuspit, kohtaavat toisensa. Viistot hammaspinnat alkavat pakottaa alaleukaa liukumaan takaisin kohti keskiviivaa. Ennen kuin olet asiaa sen koommin miettinyt, olet jo avannut suusi uudestaan uutta puraisua varten. Pureskelussa meidän ei tarvitse tietoisesti antaa ohjeita lihaksillemme, refleksit ohjaavat. Siinä vaiheessa kun alaleuka lähestyi sulkemisliikkeen liikeratansa loppupistettä, jokin tekijä sai aikaan suun avausrefleksin. Mikä se tekijä voisi olla?

Minä luulen tietäväni.

Kun alaleuka on vietynä sivulle vasemmalle ja omenan pala on purtu puhki, koskettavat toisiaan, paitsi sivualueen molaarihampaat, myös kulmahampaat.

Luulen, että etualueen hampailla, kulmahampaalla ja etuhampailla on purentatapahtumassa tehtävänä kertoa, että purennan sulkemisliike on nyt päättymässä ja sulkemislihas M. masseter voi nyt rentoutua. Viesti menee myös avaajalihakselle, oikeanpuoleiselle M. pterygoideus lateralikselle, joka sekunnin murto-osaa myöhemmin aloittaa uuden purentasyklin alkamalla taas vetää suuta auki ja vasemmalle.

Etualueen hampaiden aiheuttama avausrefleksi on helppo osoittaa. Aseta lyijykynä poikittain suuhusi poski tai välihampaiden varaan ja pure yhteen. Voi lepuuttaa leukojasi ja jos tunnustelet poskistasi M. masseter –lihasta, huomaat, että se puree tasaisen jämäkästi ja auttaa sinua pitämään kynää paikallaan pitkiäkin aikoja. Jos asetat lyijykynän hieman eteenpäin etuhampaiden ja kulmahampaiden varaan, huomaat heti, että se on paljon vaikeampaa. Leukasi alkaa väristä ja väpättää ja kynä pysyy hampaiden välissä vain suurilla tahdonvoiman ponnistuksilla. Etuhampaiden tuntohermot saavat aikaan avausrefleksin, jolloin M. masseter haluaisi rentoutua ja M. pterygoideus lateralis haluaa aktivoitua. Tahdonvoimasi koettaa murtaa refleksin, mutta tuloksena on vain vapinaa ja värinää.

Kaksi toisiinsa nähden vastakkaisesti vaikuttavaa lihasta osaavat pureskelun sivuliikkeissä synkronoida ja rytmittää toimintansa niin, että pureskelu käy juohevasti.

Oikeassa elämässä ei pureskelu käy niin synkronoidusti. Tscan laitteella olen tutkinut potilaideni purentoja. Melkein jokaisella on jonkinasteisia poikkeamia yllä kuvaamastani pureskelun ihannetilanteesta. Pieni purupinnan täyte vasemman puolen jossain sivualueen hampaassa voi sopia hyvin purentaan keskipurennassa, mutta sivuliikkeessä se voi kantaa, jolloin kulmahammaskontaktia ei pääse syntymään. Vasemman puolen molaarihammmas voi olla sillä tavalla kallistunut, että poskenpuoleinen kuspi törröttää hieman korkeana ja paksuna, että kun omenan pala on purtu puhki, ei vasemman puolen kulmahampaat vielä ylläkään kontaktiin keskenään. Tilanne on sama kuin, jos omenassa sattuisi olemaan paksu ja sitkeä kuori, joka myös estäisi purennan sulkeutumisen viimeiset mikrometrit toteutumasta –  kulmahammaskontaktia vasemmalla ei syntyisi, jolloin sulkijalihakset vain lisäisivät jännittymistään ja koettaisivat voimalla saada jauhettua sitkeän kuoren palan rikki. Yläleuan ltr ja mtr

Kuvassa olevan hampaiston mustat purentapaperin pisteet kertovat tilanteen kun hampaat ovat keskiasennossa toisiaan vasten yhteenpurtuna. Sivuliikkeen jättämät jäljet on saatu viemällä alaleukaa vasemmalle kun hampaiden välissä on ollut punaista purentapaperia. Kuvassa  vasemmalla – siis potilaan oikean puolen hieman roikkuvan kuutoshampaassa näkyy joitakin punaiseksi värjäytyneitä viiruja. Kulmahampaissa punaisia viiruja ei ole lainkaan. Sivuliikkeeissä syntyvät punaiset viirut voi olla suussa vaikea pailkallistaa, mutta kun samaa tilannetta tarkastelee rinnan Tscan-kuvan kanssa voidaan todeta voimat, jotka noihin punaisiin viiruihin kohdistuvat. Kulmahampailla on vain vähäinen voima kannettavana ja sivualueen hampaat jatkavat jauhamistaan kovalla voimalla, vaikka lähes kaikki hampaat ovat keskenään kontaktissa

Turussa right lateral 3d

Kun sivualueen hampaissa on tällaisia omenankuoreen verrattavia hieman paksumpia kohtia, jotka ehkäisevät kulmahampaiden kontaktin, toimivat sulkijalihakset kovilla kierroksilla joka puraisulla.

Onneksi useimmiten tällaisen purennan kanssa pärjää. Kuvat ovat minun omasta hampaistostani. Monet osaavat tietoisesti välttää purukumin käyttöä ja varovat kovaa pureskelua vaativaa ruokaa. He osaavat lepuuttaa leukojaan niin, että hampat ylipäätään koskettavat toisiaan harvoin. Kielessä ja poskissa näkee, että limakalvoja on pidetty iskunvaimentimena ylä- ja alaleuan välissä. Ongelmia tulee, jos elämässä tulee tiukka paikka ja henkilö joutuu ”puremaan hammasta”. Silloin saattaa hampaan nurkka, tai paikka lohjeta. Purentalihakset voivat tuntua väsyneiltä. Leukanivel voi alkaa aristaa tai päänsärkyjä tulee usein. Hampaiden vihlonta on hyvin usein purentavirheen seurausta.

Silloin on syytä ottaa esiin Tscan ja lähteä miettimään, miten pureskelutapahtuma saataisiin rennommaksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s