Alaleuka on ikään kuin keinu, joka on ripustettu leukaniveliin. Leukanivelten liikeradassa suun avauksessa n. ensimmäinen sentti on rotaatiota nivelessä, minkä jälkeen suun avauksen lisääntyessä alaleuanluun nivelpallukat alkavat liukua pitkin kallonpohjan nivelrataa nenään päin, alkaa nivelpintojen translaatio.
Suun sulkemistapahtumassa purentalihakset nostavat alaleukaa kohti yläleukaa. Kaikki hampaat eivät suinkaan kohtaa toisiaan samanaikaisesti, vaan ylä- ja alaleuan hampaat etsivät toisiaan. Ensimmäisten mikrosekuntien aikana purentatasosta kaikkein korkeimpana törröttävät alaleuan hampaat ohjautuvat yläleuan hampaita vasten. Nämä ensimmäiset kontaktit pakottavat sulkemisliikkeen etenemään niin, että lopulta mahdollisimman moni hammas on mukavasti toistensa lomassa ja leuat ovat tukevasti yhdessä. Hampaiden yhteensovittamisessa leukanivelissä tapahtuu sekä rotaatiota, että translaatiota, riippuen siitä millä tavalla hampaiden muodot alaleuan liikerataa ohjaavat.
Purentaongelmaisilla ylä- ja alaleuan hampaiden yhteensovittaminen kestää jopa puoli sekuntia tai ylikin. Sulkeutumisrefleksin hidastuneisuuteen liittyy usein sulkeutuvan alaleuan pieni liukuminen sivusuunnassa hampaiden yhteensulkeutumisen viimeisellä millimetrillä.
Kun yksittäiselle hammaskontaktille ohjautuu koko purennan voima, lähtee hampaasta purentakeskukseen varoitusviesti – Haloo! nopeasti jarrua päälle, ettei paikat lohkea! Koko purennan yksinään vastaanottava hammaskontakti toimii pahimmillaan samaan tapaan kuin kivi kengässä – puremisliike alkaa ontua.
Leukanivelten, nivelten välilevyjen ja purentalihasten täytyy sopeutua siihen mihin hammaskontaktien hermoviestit alaleukaa ohjaavat.
Purentaongelmia on nykypäiviin asti tutkittu pääasiassa vain asettamalla sinipaperi eli purentapaperi hampaiden väliin. Hampaisiin syntyviä jälkiä on sitten verrattu leukanivelen ja purentalihasten toimintaan. Normaalisti täydellä hampaistolla syntyy yhteen purressa satoja väripilkkuja. Purentapaperilla saadut jäljet hampaissa kertovat vain yhteenpuremisen lopputuloksen, niistä on mahdotonta sanoa, mikä hammaskontakti ylä-ja alaleuan välillä oli kaikkein ensimmäisin tai merkittävä leuan ohjaaja.
Sen sijaan tietokoneavusteisilla Tscan painesensorijärjestelmällä paineenmuutoksia eri hampaiston osilla tutkitaan hampaiden väliin asetettavalla muovifoliolla. Paineenmuutos aikaansaa saa sähkövastuksen muuttumisen heikolla tasavirralla ruokituissa folion senselipisteissä puremistapahtuman aikana.
Purentatapahtuma on kaikkea muuta kuin on-off tapahtuma. Tietokoneen näytöllä voi potilas itse todeta kuinka hänen ylä- ja alaleuan hampaistonsa yhteensovittaminen edellyttää monimutkaista mikrosekuntien kestoisia hermoston ja lihasten välisiä refleksitoimintoja
Tscanilla tehtyjä purennan hermojen ja lihasten toimintaa tutkivia tieteellisiä julkaisuja on runsaasti, mutta myös Tscanin käyttöohjelmisto on kehittynyt kliiniseen hammashoitoon helposti liitettäväksi. Purentapaperin ja Tscanin välistä eroa voisi verrata vaikka siihen, kuunteleeko sydänlääkäri sydämen rytmiä stetoskoopilla, vai otetaanko potilaalta sydänkäyrä eli EKG. Tscan-tutkimukset ovat luoneet uusia parametrejä, joilla purentaelimen toimintoja voi kuvata ja mitata. Tietokoneen muistiin tallennettu tieto on aina käytettävissä potilaiden tilanteen seurantaan ja tiedostojen avulla voimme konsultoida kollegoitamme.
Tscan-laitteita on Suomessa vasta muutamalla vastaanotolla. Minulla Kokkolassa PlusTerveys Hammasateljeessa Tscan laite on ollut käytössä vuoden 2015 alusta alkaen.
Ensimmäisen vuoden käytön jälkeen olen vakuuttunut, että aikaisemmin, ennen Tscan-laitetta, purennan hoitojeni huono ennustettavuus ja vaikeus johtui mittausmenetelmieni puutteista. Olen käytännössä huomannut, että Tscan auttaa minua ja potilaitani. Hoidossani olleet potilaat ovat myös itse huomanneet, että purentaongelmiin liittyvät vaivat, kuten ohimoiden, kaulan ja hartioiden lihasten jännittyneisyys, päänsäryt ja leukanivelen napsuminen ovat hävinneet tietokoneavusteisen purennan korjauksen seurauksena. Myös hampaiden vihlominen kylmälle rauhoittuu merkittävästi Tscan hoidon tuloksena. Erityisen tyytyväisiä ovat olleet ne potilaani, jotka ovat huomanneet, etteivät he enää tarvitsekaan suuhunsa yöksi laitettavaa purentakiskoa.
Esittelen mielelläni laitetta Kokkolan Hammasateljeessa http://www.hammasateljee.fi. Lisätietoa laitteesta löytyy maahantuojalta www.profdent.fi.
Tscan hoidettuja potilastapauksia on runsaasti tarjolla YouTube videoina, joita on postannut USAn Arkansasissa toimiva hammaslääkäri Nick Yannios . Voit aloittaa esimerkiksi linkistä:
https://www.youtube.com/watch?v=qq-4g03N71A
Tätä threadia seuraamalla löytyy myös muita Tscania käsitteleviä videoita, joissa esimerkiksi Tscanin uranuurtaja Robert Kerstein selostaa tietokoneavusteisen purennan hoidon periaatteita.
Tieteellisiä artikkeleita tästä hoitomuodosta löytyy PubMed -tietokannasta http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/
esimerkiksi hakutermillä ”disclusion time reduction”
Tscan ja tietokoneavusteinen purennan hoito avaa uusia näköaloja merkittävään osaan hammashoitoa. Tietokoneavusteinen teknologia auttaa meitä paremmin löytämään okkluso-muskulaaristen sairauksien syyn. Potilaiden oireiden hoidolle – ja sairauden ennaltaehkäisylle – avautuu aivan uusia näköaloja.
Uuden teknologian käyttäjänä minun on täytynyt oppia uusia taitoja, mutta vielä enemmän Tscanin käyttö on saanut minut uudelleenarvioimaan vanhoja hoitokäytäntöjä, joita minulle on opetettu hammaslääkärin koulutuksessa
Olen kirjannut tähän blogbites.net -sivustolle artikkeleita kokemuksiani tietokoneavusteisesta purennan korjaamisesta. Toivon, että kirjoittamistani artikkeleista voisi olla hyötyä kenelle tahansa purentavaivoista kärsivälle. Olen selittänyt hammaslääkäreiden käyttämiä teknisiä termejä ja samalla koettanut hieman pilke silmäkulmassa esimerkein selventää näkemyksiäni. Pyrkimyksenäni on tuottaa kohtalaisen helposti omaksuttava perustietämys Tscan laitteen käyttömahdollisuuksista myös hammashoidon ammattilaisille. Olen elävöittänyt esitystäni luomalla tyypillisä oireita potevia esimerkkipotilaita, kuten Hannan. Hänen kohtalokseen tuli potea tyypillisiä purentavaivoja. Jos joku viime aikoina minulla potilaana käynyt henkilö uskoo tunnistavansa Hannassa itsensä, voin vakuuttaa, että Hannaa ei oikeasti ole olemassa ja taudinoireiden ja antamani hoidon samanlaisuus on ollut pelkkää sattumaa.Hanna saa vain auttaa lukijaa omaksumaan tietokoneavusteisen purennankorjauksen pääperiaatteet helpommin.