7 Terve purenta, terveet hampaat ja kaunis hymy

Kasvojen tasot2

Haluan suojata Hannan yksityisyyttä, joten valitsin esimerkkikuvaksi tunnistamattoman mieshenkilön.

Hanna sai käteensä peilin ja hän sai katsoa itseään suoraan edestä. Asetin pikkusormeni Hannan korvakäytävien suulle ja kehotin Hannaa aukaisemaan ja sulkemaan. Suu avautui ja sulkeutui nyt mukavasti ja rennosti. Sulkemisliikkeessä alaleuan kärki hieman värähti vasemmalle, jolloin samanaikaisesti tunsin sormenpäilläni pienen napsahduksen leukanivelen kudosten liikkuessa Hannan korvakäytävän seinää vasten.

”Huomatko Hanna, että alaleukasi on kuin keinu, joka on ripustettu sinun korvakäytäviesi eteen.”

Asetin Hannan suuhun kulmahampaiden taakse poikittain silikonivartisen hammaslääkärin tutkimussondin.

”Kun nyt katsot silmiesi pupillien muodostamaa kuviteltua poikittaista viivaa ja vertaat sitä suussasi olevan sondin muodostamaan tasoon, huomaat että viivat ovat hiukan erisuuntaisia. Kun vielä katsot korvakäytäviesi suulla olevien pikkurillieni väliin muodostamaa viivaa, näet, kuinka paljon sinun alaleukakeinun akseli poikkeaa yläleuan hampaittesi muodostamasta horisonttitasosta”

Harvoin näkee symmetrisiä kasvoja. Useimmilla meistä on enemmän tai vähemmän epäsymmetriaa: Toinen silmä on suurempi kuin toinen, korva on alempana, suupieli osoittaa alaspäin, toisella puolen ylöspäin, Myös nenän vasen sierain voi olla isompi ja leveämpi kuin oikea.

Kiertyessään vasemman leukanivelen varassa vasemmalle Hannan alaleuka teki sivuliikkeen vähän niin kuin ylämäkeen. Vasemman puolen hammaskaari oli alempana kuin oikean puolen hampaiden purentataso. Jotta sivuliike vasemmalle sujuisi mukavasti, meidän olisi pitänyt jatkaa vasemman puolen hiomista ja madaltamista ehkä milli tai enemmän. Se ei tuntunut mukavalta meistä kummastakaan.

Minulla oli paljon fiksumpi ratkaisu. Osoitin Hannalle peili kädessä hänen vasemman alakulmahampaan muotoa. Hammasta ei ollut koskaan paikattu ja sitä ympäröivä ien oli terve, mutta hammas oli kulunut kärjestään useita millejä niin, että alkoi jo näyttää vähän hassulta. Kulmahampaan purupinta oli loivasti poskeen päin viistävä kellertävän, melkein ruskean hammasluun muodostama kiekko, jota ympäröi valkeampi hammaskiille. Pyysin Hannaa tekemään toistuvasti sivuliikettä vasemmalle. Kuvittelin mielessäni, minkälainen kolmiulotteinen muoto Hannan vasemmalla kulmahampaalla tulisi olla, että se mahtuisi vastapurijoiden sallimaan tilaan keskipurennassa ja alkaisi vaikuttaa leuan sivuliikkeisiin ja muuttaa alaleuan liikerataa vasemmalle.

”Tuo hammas minua on kyllä kiusannut, olisin halunnut siihen sievän paikan, mutta edellinen hammaslääkärini sanoi, että hän ei laita terveeseen hampaaseen paikkaa, ja sitä paitsi minun purentavikani vuoksi siihen ei paikkaa mahtuisikaan”

”No minäpä teen” sanoin minä. Olinhan minä hammaslääkäri, mutta myös taiteilija. Siksi olin antanut vastaanotolleni nimeksi ”Hammasateljee”.

Asetin kofferdam-kumikalvon kulmahampaan päälle. Muovipaikat liimataan hampaisiin. Lateksinen kalvo estää hengitysilman kosteuden pääsyä työskentelyalueelle, jolloin erivärisin kerroksittain rakennettavan paikan sisään ei jää vesimolekyylien heikentämiä kohtia. Eristävä kumikalvo antaa hammaslääkärille työrauhan, kun ei tarvitse huolehtia potilaan kielestä, roiskuvasta syljestä ja posken liikkeistä. Saan rauhassa keskittyä työni taiteelliseen puoleen. Taiteilijana minun ei tarvitse tyytyä arjen realiteetteihin, vaan saan rakentaa Hannan kulmahampaasta sellaisen kuin näen sen unelmissani. Puhdistin hampaan pinnan kevyellä samettimaisella timanttiporalla, käsittelin fosforihapolla keltaista hammasluukiekkoa ympäröivän kiilteen. Seuraavaksi primeroin huokoisen hammaspinnan, jonka jälkeen puhalsin päälle ohuen kerroksen liimaa. Nyt saatoin alkaa rakentamaan Hannalle uutta hammasta. Ensiksi kiekon keskelle tummankeltaista muovia, joka jäljitteli väriltään poiskulunutta hammasluuta. Seuraavaksi tuli kerros lähes läpikuultavaa muovia, joka saa kellertävän hammasluun pohjavärin siromaan. Kolmanneksi muotoilin hampaan lähelle lopullista muotoa vaalealla A1-sävyllä. Poistin kofferdamin ja Hanna koetti naputella hampaita yhteen.

”Paikka korottaa”

Katsoin sinipaperilla korotuskohdan ja muutaman sovituksen ja hiomisen jälkeen Hanna jo tunsi, että takahampaat ja kaikki muutkin hampaat ottivat yhteen samanaikaisesti. Pyysin Hannaa tekemään sivuliikkeen vasemmalle. Hanna oli hämmästyneen näköinen. Nyt sivuliike lähti kepeästi ja rennosti, purenta tuntui nyt oikealta. Oikealle sivuliike jo sujuikin, joten tarkastimme nyt purennan Tscanilla ja katso:

Kaunis Tscan käyrä! Okkluusioaika Asta Bhen nousee kauniisti, mutta niin tekee nyt myös diskluusioaika Cstä Dhen. Katso vasemmanpuoleista kaaviota, jossa COF-trajektorio piirtää v-kuvion. Katso oikeanpuoleista näkymää, jossa vain vasen kulmahammas ainoastaan ottaa voiman vastaan. Poissa ovat vasemmanpuolen sivualueen narinat ja poissa on oikean puolen mediotruusio.

Poissa olivat myös värinät ja väpätykset, mutta eniten Hanna iloitsi uudesta alakulmahampaasta, se näytti kauniilta hampaalta, eikä enää kiinnittänyt huomiota hassulla muodollaan.

Hoitokäyntien mittaan olin Tscanin tuottamaan dataan luottaen tehnyt muutoksia Hannan purentaan. Olin hionut hampaista kiillettä, muovia, amalgaamia ja posliinia. Olin lisännyt Hannan kulmahampaan korkeutta muovilla. Olin myös paikannut yhden yläleuan premolaarin karioituneen paikan sauman. Purentakisko ei enää istunut Hannan yläleuan hampailla yhtä hyvin, kuin se oli istunut hoitojeni alkaessa. Hanna ei ollut asiasta harmissaan, koska ei hän ollut koskaan kiskosta pitänytkään ja kun päänsäryt olivat helpottaneet, ei hän ollut purentakiskoa enää käyttänytkään

Seuraavan kerran näin Hannan tarkastuksessa vuoden kuluttua. Olen ylpeä siitä, että Hanna on luottanut minut hänen hampaidensa hoitajaksi. Vastaanottoni albumista löytyi Hannan viimevuotinen Tscan sensoriliuska. Tscan osoitti, että okkluusio ja diskluusio sujuivat hienosti.

Hanna oli hoitanut hampaansa esimerkillisen hyvin. Hän harjaa hampaansa kaksi kertaa vuorokaudessa ja joka päivä hän puhdistaa hammasvälinsä hammaslankahaarukallaan. Hän arvostaa hampaitaan ja huolestuisi heti, jos hammaslanka alkaisi ripsahdella hammasväleissä. Karieksesta ei ollut merkkiäkään. Ikenet olivat terveet.

Hetkinen!

Viime vuonnahan Hannalla oli vakava ongelma. Tarkistin vielä toisen kerran ientaskumittarilla vasemman yläposkihampaan. Ei siellä mitään ientaskua ollut, ehkä kolme ja puoli milliä, jos ollaan kriittisiä. Vuosi sitten olin raapaissut sirpillä 7 millin ientaskun puhtaaksi purennan korjauksen jälkeen ja nyt tasku oli sulkeutunut epiteeliliitoksella.

Kysyin Hannalta, missä on purentakisko.

”En minä ole sitä käyttänyt. Ei minulla ole enää päänsärkyjä ja minun hierojakin sanoi, että hartiat alkavat olla jo ihan hyvässä kunnossa.

”No vieläkö tämä yläposkihammas on vihlonut?” kysyin

”Mikä hammas… Ai jaa, nyt muistan. Ei se ole enää vihlonut lainkaan. Sillehän piti tehdä se juurihoito, mutta minusta se on niin hyvä, että ei kai sille nyt mitään tehdä…”

Yksi kommentti artikkeliin ”7 Terve purenta, terveet hampaat ja kaunis hymy

  1. Hei! Olen HLL ja työskentelen opetusalalla ammattikorkeakoulussa (shg). Kysymys: olisiko minulla lupa käyttää opetusmateriaalissani muutamia valokuvia teksteineen blogisivustoltasi? Voisitko ottaa yhteyttä sähköpostiini kiitos. Yt. Kollega

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s